John Irving Oman elämänsa sankari – Irvingin kaikkein kauneimmassa rakkaustarinassa tehdään luojan ja ihmisen töitä

Hyvä John Irving. Kiitos, että pelastit lukukesäni kirjalla Oman elämänsä sankari! Kiitos John, että kirjasi on niin ihanasti vanhanaikainen. Olet kirjoittanut siihen kronologisesti etenevän tarinan, tunne-elämältään uskottavat henkilöhahmot, liikuttavat ihmiskohtalot ja mieleenpainuvat tapahtumapaikat.

Peter Høegin jälkeen tuntui upealta lukea kirjaa, joka on kirjoitettu lukijoille [Høegin kohderyhmää en rupea edes arvailemaan]. Ehkä jaksan sittenkin vetää tämän projektin, ja jäljellä olevat vajaat kaksisataa Isoa K:ta, loppuun.

Mitä tahansa negatiivisiä mielipiteitä olenkin kirjoittanut ensimmäisen huipputriplan jälkeisistä Irvingeistä [erit. Vesimies], perun sen nyt. Oman elämänsä sankari oli Irvingin neljäs kirja ja aivan yhtä hyvä kuin kolme edeltäjäänsä.

Hyvin ymmmärrettävää, että kirjasta on syntynyt menestyselokuva. Ensinnäkin, kirjan kaksi päätapahtumapaikkaa ovat suoraan lavastettavissa. St. Cloud'sin orpokoti ja synnytyssairaala Mainen kukkuloilla ja näkymät sumuisiin laaksoihin. Ocean View:n monilajikkeinen omenatila siideritaloineen lähempänä merta, myös Mainessa.

St. Cloud'sin sairaalassa eetteriaddiktoitunut synnytyslääkäri Wilbur Larch tekee jumalan ja ihmisen töitä, siis synnytyksiä ja abortteja [synnytyslääkäri? Mistäs tämä nyt tuli? Selityksistä löytyy tieto, jonka mukaan Irvingin isoisä toimi aikoinaan samassa ammatissa]. St. Cloudissa syntyy myös kirjan sankari, orpo Homer Wells. St. Cloud'sista Homer päätyy Ocean Viewiin abortoidun Candyn ja tämän poikaystävän Willyn matkassa. Kolmikko rakastaa toisiaan ratkaisemattomalla tavalla. Lojaalisti ja totuutta karttaen.

Teemaltaan Irvingin kirja onkin moraliteettipohdinta ihmisen ja luojan töistä. Oman elämänsä arvoja joutuu pohtimaan kukin kirjan henkilöistä vuorollaan, niin aborttilääkäri Wilbur kuin Candyn kanssa lapsen saava Homerkin. The Cider House Rules – kirjan alkuperäinen nimi  – on pienyhteisön sanaton laki ompa sitten kyse poimijaneekereiden nokkimisjärjestyksestä, mustien ja valkoisen suhteista tai Wallyn ja Homerin käyttöoikeutta ihanaan Candyyn.

Ikuisia teemoja, lumoavasti kirjoitettuna. John Irvingin kaikkein kaunein ja pysähdyttävin rakkaustarina. Tämän kirjan ääreen kannatti pysähtyä.