YiYun Li Kulkurit – Kiina ihmisenkokoisina tragedioina

Yiyun Li: Kulkurit.
Vanhemman menettäminen lapsena, puolison menettäminen keski-iässä, lapsen menettäminen vanhuksena. Ihmiselämän kolme pahinta tragediaa. Kaikki ne sisältää YiYun Lin Kulkurit, tarinoita rujoista, sairaista, köyhistä, julmista, vinksahtaneista tai muuten vaan surullisista ihmisistä.

Lin Kulkurit on kertomus kurajokelaisista. Tyhjyyteen perustetusta ja tiiviisti rakennetusta kylästä, jossa kaikki kaipaavat –  mutta jäävät silti vaille – yksityisyyttä ja yhteisöllisyyttä.

Kurajoella ihminen ei puske vain oman elämänsä kyntötraktoria. Yhtä lailla on tekemistä yhteiskunnan ja puolueen kanssa. Näin ainakin vuonna 1979 Kiinassa, jossa äiti ja isä nimeltä Puolue hoivasivat, tarkkailivat ja valvoivat lapsiaan kuin tuhat yönmustaa silmää. Kirjailijana Yhdysvaltoihin muuttanut Li ottaa aineksia kommunistisesta menneisyydestään. Puolue opetti lapset rakastamaan aatetta vanhempia enemmän, vanhemmat opettivat lapsiaan ennen kaikkea välttämään poliittisia sudenkuoppia ja lapset haaveilivat pikkupioneerin punahuivista.

Vaaravyöhykkeessä ovat etenkin naiset ja nuoret tytöt. Kadunlakaisijoina toimivilta herra ja rouva Hualta vietiin lapsimorsiamiksi radanvarrelta pelastetut ja omina lapsina kasvatetut seitsemän tyttölasta. Rampa Nini on vasta kaksitoista, mutta kotipiikana vastaa kotitöistä ja pikkusisarten hoidosta. Siskoja on niin paljon, etteivät poikalasta vimmatusti yrittävät vanhemmat vaivaudu antamaan tyttärilleen nimiä. Sivistynyt ja lempeä opettaja Gu ei ymmärrä, kuinka hänen taiten kasvattamastaan tyttärestä varttui väkivaltaan viehtynyt kapinakenraali.

Elämä on pääasiassa kurjaa, likaista ja epäoikeudenmukaista. Ruoaksi poimitaan kasvinlehtiä ja etsitään kulkukoiria. Ohikulkijaa saa potkaista ja nälväistä, jos sattuu siltä tuntumaan. Nälkäänäkevä vatsa nautiskelee kiinnikeliiman makeudesta. Ihmiset eivät ole ystävällisiä hyvyyttään vaan juonikkuuttaan. Iljettävimmistä kaikista on Kwen outoine seksuaalisine taipumuksineen.

Kirjan alussa kyläläiset – tai työ- ja kouluyksiköt, kuten heitä kutsutaan – marssivat katselemaan vastavallankumouksellisena kuolemaan tuomitun nuoren naisen peiteoikeudenkäyntiä. Yleisö tuomitsee vangin suuriäänisesti, vaikka loppuun ajettu Gu Shan ei näytä kovinkaan vaaralliselta rikolliselta.

Muutaman päivän kuluttua Pekingiin on pystytetty demokratiamuuri ja kyläläiset ovat jälleen stadionilla. Tällä kertaa kirjoittamassa nimeään adressiin, jossa pyydetään palauttamaan Gun maine. Paikalla on etenkin äitejä äidinsydämineen. Heitä on rohkaistu tarvittaessa uhmaamaan miestensä auktoriteettia.

Silloin kello pysähtyy ja viisarit miettivät, kumpaan suuntaan kulkea. Liikesuunnasta riippumatta osa voittaa, osa kärsii, osa jatkaa elämää ja osa jättää jäähyväiset kodeilleen ja rakkaalleen.

Kurajoella koulussa on poikkeuspäivä. Koululaisia kuulustellaan: mitä vanhemmat tekivät Qinming-päivänä? Pikkukoululainen pettää isänsä, kuuluuhan lasten rakastaa puoluetta isäänsä ja äitiään enemmän. Opettaja Gu kiroaa hanhenaivoisen vaimonsa ja appivanhemmat vievät Kain – puolueen vastavallankumoukselliseksi ryhtynyt "virallinen kuuluttaja" – pojan kasvatettavaksi kunniallisesti. Miehet ja vaimot hakevat liukuhihnalla avioeroja väärään ideologiseen leiriin hakeutuneista puolisoistaan.

Li on koonnut kirjaansa surkeita tarinoita ja surullisia ihmiskohtaloita. Sellaisia oman elämänsä kulkureita, joista virallinen kommunistinen historiankirjoitus ei taatusti ole kiinnostunut.

Yiyun Li on Isoon K:hon täydellisesti sopiva kirjailija enkä ihmettele, että häneltä julkaistaan tänä vuonna pikavauhtia jo kolmas suomennos. Iso K on julkaissut kuusikymmentä vuotta maailmankirjallisuutta sorrosta ja epäoikeudenmukaisuudesta ihmisenkokoisina, ja siksi koskettavina, tarinoina. Angloamerikkalaisesta maailmasta niitä on vaikeampi näin "perinteisessä muodossa" löytää – vaikka tietysti epätasa-arvoa ja -oikeudenmukaisuutta riittää –, mutta kommunismin ja diktatuurien kaatuminen tarkoittaa lähivuosille tarinoita nyt vaietuista maista ja oloista. 

Lukijan puolesta tervetuloa Isoon K:hon Yiyun Lit ja Anilda Ibrahimit. Kuubalaisia, pohjoiskorealaisia, syyrialaisia ja monia muita odotellessa.

Kommentit

Susanna Rautio Goodreadsissä

Susanna's books

Sons and Lovers
it was amazing
Jos ottaisin jonkun kirjan autiolle saarelle, se olisi tämä. Luin kirjan ensimmäistä kertaa 19-vuotiaana ja sen jälkeen useasti suomeksi ja englanniksi. Se on todella harvinaista. En yleensä lue kirjoja uudelleen. 19-vuotiaana samaistui...

goodreads.com